Kansallisten dialogien tavoitteet ja periaatteet

Kansallisten dialogien tarkoituksena on rakentaa keskusteluihin osallistujien kokemusten kautta yhteistä ymmärrystä erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista.

Dialogeja järjestetään aiheista, joista Suomessa tarvitaan lisää syvempää ymmärrystä, ja jotka koskettavat laajaa joukkoa kansalaisia koko valtakunnan tasolla. Dialogin aihe ja sen käsittely ei saa sulkea pois mitään tiettyä ihmisryhmää. Lisäksi aiheen tulee olla sellainen, että aiheen laajempi ymmärrys hyödyttää myös julkista hallintoa. Näin dialogeilla pystytään vaikuttamaan myös yhteiskunnan kehittämiseen.

Aiheenvalinnan prosessi on kuvattu tarkemmin täällä.

Kansallisten dialogien välittömät tavoitteet

• Tarjota kaikille Suomessa oleskeleville ihmisille ja ulkomailla asuville suomalaisille mahdollisuuksia kokoontua yhteen ja keskustella tärkeistä aiheista rakentavasti ja avoimesti.
• Rakentaa osallistujien kokemusten kautta julkishallintoa ja muita toimijoita hyödyttävää ymmärrystä ja ajankohtaista tilannekuvaa erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista.

Tavoiteltavat laajemmat vaikutukset demokratian vahvistamiseksi

• Lisätä kansalaisten keskinäistä luottamusta, julkishallinnon ja kansalaisten välistä luottamusta sekä yhteiskunnan eri toimijoiden välistä luottamusta.
• Vahvistaa kansalaisten osallisuutta tarjoamalla heille matalalla kynnyksellä mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuoda mukaan myös ne ihmisryhmät, joiden ääni ei yleensä kuulu.
• Kehittää yhteiskunnan eri toimijoiden kyvykkyyttä käsitellä asioita dialogin keinoin.

Kansallisten dialogien läpäisevät periaatteet

• Avoimuus ja läpinäkyvyys. Kuka tahansa saa tulla mukaan matalalla kynnyksellä, ja osallistumisen perusperiaatteet ovat selkeät ja kaikille samat. Mikään yksittäinen taho ei sanele keskusteluiden agendaa.
• Luottamus ja tasavertaisuus. Toiminta perustuu keskinäiseen luottamukseen ja tasavertaiseen yhteistyöhön lähtien operatiivisen ydinryhmän keskinäisestä työskentelystä, keskustelun järjestäjien luottamuksesta koordinoiviin tahoihin, yltäen aina yksittäisen keskustelijan luottamuksesta keskustelun järjestäjään.
• Yhteisomistajuus. Avoimuus ja luottamus mahdollistavat sen, että Kansallisten dialogien omistajuus on hajautettu kaikille toiminnassa mukana oleville osapuolille.