Nykyiset nuoret tulevat astumaan uudenlaiseen työelämään, kun Suomeen muuttaa entistä enemmän ihmisiä muualta maailmasta työn vuoksi. Millainen maa Suomi on tänne töihin tuleville maahanmuuttajille? Miten täällä syntyneet ja kasvaneet kokevat maahanmuuton vaikutukset työelämään? Mitä tarvitaan, jotta erilaisista taustoista tulevat ihmiset voivat rakentaa yhteistä työelämää ja yhteiskuntaa Suomessa?
Työperäisen maahanmuuton mukanaan tuomat muutokset vaikuttavat siihen, millaiseksi työelämä, palvelut ja paikallisyhteisöt tulevina vuosina muotoutuvat. Työperäinen maahanmuutto liittyy olennaisesti myös kokemuksiin yhteiskuntaan kuulumisesta, oikeudenmukaisuudesta sekä maamme tulevaisuuden suunnasta. Suomeen muuttavat ihmiset tuovat mukanaan uusia näkökulmia ja voimavaroja. Samalla yhteiskunnan ja työelämän muuttuminen voi synnyttää monenlaisia jännitteitä ja voimistaa yhteiskunnallisia vastakkainasetteluja. Tarvitsemme laaja-alaista ymmärrystä siitä, miten huomisen Suomeen rakennetaan tasa-arvoista, kestävää ja kukoistavaa työelämää.
Työelämän huominen -keskustelut ovat osa kevään Kansallisia dialogeja Nuorten huomisesta. Dialogeissa pohditaan, millaisia vaikutuksia työperäisellä maahanmuutolla on Suomen työpaikkoihin ja suomalaiseen yhteiskuntaan. Tarkoitus on kuulla laajasti kokemuksia niin Suomeen työn perässä muuttaneilta kuin täällä koko elämänsä asuneilta. Lisäksi haluamme kuulla työnantajien ja elinkeinoelämän eri toimijoiden kokemuksia.
Miten mukaan?
Osallistuminen on helppoa, eikä vaadi keskustelun järjestäjältä isoa panosta. Tärkeintä on halu lähteä mukaan.
- Yhdistä teema teille tärkeään kohderyhmään tai aihepiirin, esimerkiksi: ”Työelämän huominen Oulussa / maahan muuttaneilla / työuraansa aloittavilla / työyhteisössämme / Työelämän huominen ja kansainväliset osaajat yrityksessämme”
- Ennakkoilmoittaudu keskustelun järjestäjäksi 8.5.2026 mennessä tällä lomakkeella.
Keskustelut tulevat osaksi Nuorten huominen -yhteenvetoraporttia, joka julkaistaan kaikkien avoimesti hyödynnettäväksi. Se toimitetaan myös julkisen hallinnon ja päätöksenteon käyttöön. Lisäksi keskustelujen yhteenvetoja hyödynnetään Sitran ja työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimassa työssä, jossa käsitellään erilaisten osallistumismenetelmien avulla työperäisen maahanmuuton kysymyksiä.
Tavoitteena on suuri määrä eri toimijoiden, eri puolilla Suomea järjestämiä dialogeja, joissa Suomessa asuvat pääsevät käymään monimuotoista keskustelua, kuulevat toistensa näkemyksiä, jakavat havaintoja, madaltavat raja-aitoja eri näkökulmien välillä, oivaltavat uutta ja rakentavat yhdessä keskinäistä luottamusta.
Keskustelun voi järjestää 1,5 tai 2 tai 3 tunnin mittaisena, joko kasvotusten tai etänä.