Kansalliset dialogit tuovat päätöksenteon tueksi kokemuksia, joita tilastot ja kyselyt eivät aina tavoita. Dialogin vaikuttavuus vahvistuu, kun hallinto hyödyntää kuulemaansa ja kertoo avoimesti, mitä dialogeissa syntyneellä tiedolla tehdään.
Miten ihmisten arki kuuluu päätöksenteossa?
Kansalliset dialogit tuovat päätöksenteon tueksi kokemuksia, joita tilastot ja kyselyt eivät aina tavoita. Dialogin vaikuttavuus vahvistuu, kun hallinto hyödyntää kuulemaansa ja kertoo avoimesti, mitä dialogeissa syntyneellä tiedolla tehdään.
Julkisen hallinnon päätökset tuntuvat ihmisten arjessa, mutta välittyvätkö ihmisten kokemukset päätöksentekoon asti? Tutkimustieto, tilastot ja asiantuntija-arviot ovat päätöksenteon valmistelun välttämätön perusta. Niiden rinnalle tarvitaan ymmärrystä siitä, miten ihmiset kokevat yhteiskunnalliset muutokset, millaisia huolia ja toiveita heillä on ja millaisena he näkevät tulevaisuuden.
Kansalliset dialogit tuovat tätä kokemustietoa osaksi hallinnon tietopohjaa. Samalla ne tarjoavat Suomessa asuville ihmisille mahdollisuuden pysähtyä yhteisten kysymysten äärelle, kuunnella toisiaan ja tulla itse kuulluiksi.
Keskusteluun voi osallistua omista lähtökohdistaan
Kansallisissa dialogeissa ihmiset eri puolilta Suomea keskustelevat yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheista omista lähtökohdistaan. Kuka tahansa voi osallistua dialogiin, ja kuka tahansa voi myös järjestää sellaisen. Tähän mennessä dialogeja on ollut järjestämässä noin 500 toimijaa. Monet niistä tavoittavat ihmisiä ja ryhmiä, joiden kokemukset eivät muuten välttämättä välittyisi päätösten valmisteluun.
Kansallisten dialogien erityinen vahvuus on siinä, että ne tarjoavat tilaa kokemusten jakamiselle ja toisten kuuntelemiselle. Keskusteluissa nousee esiin näkemyksiä, huolia, toiveita ja kokemuksia, joita kyselyt tai viralliset lausuntokierrokset eivät välttämättä tavoita. Samalla osallistujat voivat kuulla toistensa näkökulmia ja muodostaa käsiteltävästä aiheesta aiempaa monipuolisemman kuvan.
Dialogitieto täydentää päätöksenteon tietopohjaa
Kansallisten dialogien keskeisin tavoite on tarjota Suomessa asuville ihmisille mahdollisuus keskustella yhdessä tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Dialogeissa syntyvällä tiedolla on kuitenkin merkitystä myös hallinnolle.
Keskusteluista laadittavia yhteenvetoja välitetään ministeriöiden ylimmälle johdolle ja yhteisiin verkostoihin. Tietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi politiikkatoimien valmistelussa, strategiatyössä, julkisten palvelujen kehittämisessä ja tulevaisuuden ilmiöiden tunnistamisessa.
Hyödyntämisestä on jo käytännön esimerkkejä. Opetus- ja kulttuuriministeriö on käyttänyt dialogeja osana kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanoa. Dialogien tuottamaa tietoa on hyödynnetty myös tulevaisuusselonteoissa ja julkisen johtamisen periaatteiden valmistelussa. Rasisminvastaisissa dialogeissa syntynyt tieto on puolestaan lisännyt hallinnon ja päättäjien ymmärrystä ihmisten kokemasta rasismista ja syrjinnästä sekä auttanut suuntaamaan konkreettisia toimia yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Kansallisia dialogeja edeltäneiden Poikkeusajan dialogien tietoa käytettiin puolestaan muun muassa koronapandemiaan liittyvässä valmiustyössä, hallintopolitiikan ohjauksessa ja OECD:n Suomea koskevassa luottamusarvioinnissa.
Poikkeusajan dialogit osoittivat, kuinka arvokasta on saada nopeasti tietoa ihmisten kokemuksista keskellä laajaa yhteiskunnallista muutosta. Niiden avulla muodostui kuva siitä, miten kriisi ja sen aikana tehdyt päätökset näkyivät erilaisten ihmisten arjessa eri puolilla maata.
Kokemukset tuovat näkyviin eroja ja yhteisiä näkemyksiä
Dialogit voivat tehdä näkyviksi eri väestöryhmien kokemusten välisiä eroja, mutta myös yllättäviä yhteisiä näkemyksiä. Tämä auttaa virkamiehiä ja päätöksentekijöitä hahmottamaan yhteiskunnallisia ilmiöitä aiempaa kokonaisvaltaisemmin.
Esimerkiksi demokratia ei päätynyt sattumalta valtioneuvoston julkisen johtamisen periaatepäätöksen nimeen. Sen valmistelussa hyödynnettiin Kansallisissa dialogeissa kertynyttä tietoa ja osallistujien esittämiä toiveita demokratian puolustamisesta.
Dialogi ei ole mielipidemittaus
Kansalliset dialogit eivät ole mielipidemittauksia, eikä niiden osallistujajoukko muodosta edustavaa otosta koko väestöstä. Siksi niiden perusteella ei voida päätellä, mitä kaikki suomalaiset jostakin asiasta ajattelevat.
Dialogien arvo on toisenlainen. Ne auttavat ymmärtämään, miksi ihmiset kokevat asiat eri tavoin, millaisia jännitteitä yhteiskunnallisiin muutoksiin liittyy ja mitä tavalliset kyselyvastaukset eivät välttämättä tuo esiin.
Vaikuttavuus syntyy tiedon hyödyntämisestä
Dialogien vaikuttavuudesta tiedetään jo jotakin, mutta kokonaiskuva on vielä osittainen. Voimme osoittaa, että dialogitietoa välitetään hallintoon ja hyödynnetään erilaisissa valmistelu- ja kehittämisprosesseissa. Vaikeampaa on seurata, miten tieto on vaikuttanut yksittäisiin ehdotuksiin, päätöksiin tai palveluihin.
Siksi seuraava tärkeä kehitysaskel on tehdä tiedon hyödyntämisestä nykyistä näkyvämpää. Kaikki osallistujien näkemykset eivät luonnollisesti voi johtaa muutoksiin, mutta myös tästä on tärkeää viestiä avoimesti.
Kuunteleva hallinto vahvistaa demokratiaa
Kansallisten dialogien arvo ei lopulta ole siinä, että ne tarjoaisivat valmiita ratkaisuja. Niiden vahvuus on ymmärryksen lisäämisessä. Kun tutkimustieto, asiantuntijatieto ja ihmisten kokemustieto tuodaan päätöksenteossa yhteen, syntyy vahvempi pohja kestäville ratkaisuille ja luottamusta rakentavalle hallinnolle.
Kuunteleva hallinto on vahvan demokratian perusta. Kansalliset dialogit tarjoavat yhden konkreettisen tavan varmistaa, että ihmisten kokemukset tulevat kuulluiksi ja täydentävät päätösten valmistelussa käytettävää tietoa. Osallistumisen merkitys vahvistuu entisestään, kun hallinto osoittaa avoimesti, mitä kuullulla tiedolla tehdään.
Risto Alatarvas valtioneuvoston kanslia ja Katju Holkeri valtiovarainministeriö