Ministeri Sirpa Paatero asetti työryhmän kansallisten dialogien valmisteluun. Työryhmän toimikausi oli 15.1.2022-31.5.2022.
Työryhmälle annettiin tavoitteeksi luoda Poikkeusajan dialogeissa syntyneiden toimintatapojen pohjalta Kansallisten dialogien malli. Tavoitteena Kansallisten dialogien mallilla on olla uudenlainen malli yhteiskunnallisen vuoropuhelun toteuttamiseen kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten yhteistyönä. Kansallisissa dialogeissa keskustellaan ihmisille ja yhteisöille tärkeistä asioista tavalla, joka vahvistaa osallisuutta ja synnyttää ihmisten kokemuksiin perustuvaa ymmärrystä erilaisista haasteista ja mahdollisuuksista.
Konkreettisesti kyse on tarvittavan pituiselle ajanjaksolle sijoittuvasta dialogisten keskusteluiden toistettavasta sarjasta, johon kutsutaan mukaan mahdollisimman laajasti erilaisia ihmisiä ja yhteisöjä. Keskusteluiden tarkoituksena on rakentaa osallistujien kokemusten kautta ymmärrystä ja ajankohtaista tilannekuvaa erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista.
Suomalainen kansallisten dialogien malli ei ole poliittinen prosessi, eikä siinä tavoitella konsensusta tai konsensukseen perustuvaa päätöksentekoa. Tavoitteena on mahdollisimman moniäänisen ymmärryksen rakentaminen ihmisten kokemuksista ja käsillä olevista haasteista. Tavoitteena on nykyistä laajemman sosiaalisen vuoropuhelun kautta vahvistaa osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja suomalaisen yhteiskunnan muutoskykyä erilaisissa ekologisissa, taloudellisissa ja sosiaalisissa haasteissa.
Mallin luomisen ja käyttöönoton lisäksi työryhmän tehtävänä oli suunnitella, miten mallia voidaan käyttää ja hyödyntää sekä valtionhallinnossa että muualla kuten alueilla, kunnissa, järjestöissä ja kansainvälisesti. Työryhmä on myös aloittanut kansallisten dialogien järjestäjäverkoston kokoamisen ja sellaisten käytäntöjen luomiseen, joilla kannustetaan toimijoita mukaan dialogeihin ja lisäämään omaa osaamistaan dialogien järjestämisessä.
Valtiovarainministeriön pyynnöstä OECD (Organisation of Economic Co-operation and Development) tuotti Suomelle 2020–2021 luottamusarvioinnin (OECD Trust Review of Finland 2021) ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien arvioinnin (OECD Civic Space Scan on Finland 2021). Kummassakin arvioinnissa OECD suositti Suomelle kansallisten dialogien mallin luomista ja käyttöönottoa Poikkeusajan dialogien pohjalta.
Työryhmässä ovat olleet mukana toimitusjohtaja Laura Arikka Erätauko-säätiöstä, verkostokoordinaattori Riitta Honkanen Rovaniemen kaupungilta, toiminnanjohtaja Ulla Siimes Lasten suojelunkeskusliitosta, johtaja Kai Alhanen ja johtaja Janne Kareinen Dialogiakatemiasta, johtaja Päivi Hirvola Sitrasta, viestintäpäällikkö Päivi Tampere valtioneuvoston kansliasta ja finanssineuvos Katju Holkeri ja erityisasiantuntija Ira Alanko valtiovarainministeriöstä. Työryhmän sihteerinä on toiminut assistentti Kristiina Heiskanen valtiovarainministeriöstä.
Linkit:
Kansallisten dialogien järjestämisessä resursseja tarvitaan seuraaviin kokonaisuuksiin:
Toiminnan periaatteena on, että kansalliset dialogit on aidosti suomalaisen yhteiskunnan yhteinen ja kansallisesti merkittävä väline, eikä kansallisia dialogeja voida koordinoida vain valtionhallinnon voimin. Koordinointiin tarvitaan kansalaisyhteiskunnan osaamista ja omistajuutta. Tämä edellyttää valtiosta riippumatonta rahoitusta, jolla voidaan tukea kansalaisyhteiskunnan osallisuutta kansallisten dialogien keskeisenä toimijana operatiivisessa ydinryhmässä. Tavoitteena on, että resurssit Kansallisen dialogien koordinointiin tulevat pitkälti valtion määrärahoista ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa rahoitetaan lähtökohtaisesti säätiöiden lisärahoituksella.
Toiminnan suunnittelussa, keskustelujen järjestäjien kontaktoinnissa ja yhteenvetojen laadinnassa on tärkeää päästä hyödyntämään kansalaisyhteiskunnan ja muiden toimijoiden osaamista, verkostoja ja kontakteja. Näin Kansalliset dialogit tavoittaa aidosti niitä yhteisöjä, ja ihmisiä, joiden ääni yhteiskunnassa jää usein kuulematta. Toiseksi on kriittistä, että keskustelujen kirjausten yhteenveto on kaikkien toimijoiden ja keskustelijoiden silmissä legitiimi. Tätä ei välttämättä saavuteta, jos yhteenvedon laatijat ovat pelkästään virkamiehiä ja syntyy tunne, että yhteenveto painottuu liiaksi hallinnon näkökulmiin.
Suunnittelun ja aiheenvalinnan organisointi ja prosessi: 4 htp
Keskustelun järjestäjien kontaktointi ja kutsumateriaali: 12 htp
Keskustelujen järjestäjien perehdytys ja sparraus: 6 htp
Keskustelun järjestäjien ilmoittautuminen ja keskustelujen koosteiden kerääminen: 6 htp
Keskustelujen yhteisen yhteenvedon laatiminen: 12 htp
Yhteenvedon levitys: 2 htp
Vakikeskustelujärjestäjien tapaamiset ja verkosto: 4 htp
Viestintä prosessin kaikissa vaiheissa sekä materiaalien ja yhteenvedon kääntäminen: 126 htp
Nettisivujen luominen ja ylläpito
Vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen: 2 htp
Tavoite on saada valtionhallinnon ulkopuolista rahoitusta säätiöiltä tai vastaavilta toimijoilta 2–3 vuodeksi kerrallaan.
Käytännössä rahoitus ohjataan operatiivisen ydinryhmän kansalaisyhteiskuntaa edustaville toimijoille, jotka ovat tekemässä aiemmin mainittuja osioita kuten esimerkiksi keskustelujärjestäjien kutsumista ja yhteenvetoja.
Operatiivisessa ydinryhmässä toteutetaan rotaatiomallia, jossa aluksi Erätauko-säätiö ja Dialogiakatemia/Aretai ovat ensimmäiset kaksi vuotta (2023–2024) rahoitettavat toimijat. Rotaatiomalliin kuuluu, että seuraavat kaksi vuoden 2025 alusta tilalle tulevaa toimijaa tulevat mukaan jo 2024 loppupuolella. Tavoitteena rotaatiomallilla on näin kehittää uusi vahvoja dialogitoimijoita mukaan toimintaan. Näin vaihdos toteutuu ilman katkosta ja kansallisiin dialogeihin liittyvä dialogiosaaminen vahvistuu Suomessa.
Kansallisten dialogien arviointi 2–3 vuoden välein on tärkeää, jotta varmistetaan niin toimivuus, vaikuttavuus ja voidaan tunnistaa jatkokehittämistarpeet. Tässä raportissa ei ole vielä ehdotusta arviointien rahoitukseksi. Arviointien rahoitusmahdollisuutta selvitetään erikseen osana kansallisten dialogien työtä.