Kansalliset dialogit tarjoavat tilan kohdata kanssaihmisiä, keskustellen ja demokraattisia arvoja toteuttaen. Samalla luottamus ja tulevaisuususko vahvistuvat, ja polarisaatiota lietsovat tunteet lieventyvät. Kansalliset dialogit rakentavat tilannekuvaa kansalaisten ajatuksista ja yhteiskunnan tilasta.
Mutta mitä konkreettista hyötyä Kansallisista dialogeista on niiden järjestäjille? Kokemuksiaan jakavat erityislapsiperheiden Neppari-hanke, Forssan kaupunki sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Kolmen erilaisen toimijan näkemykset osoittavat, että dialogin vaikutukset ulottuvat yksittäisiä keskusteluja pidemmälle.
Dialogeissa avain osallisuuden ja palveluiden asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen
Erityislasten omaiset ELO ry:n Neppari-hankkeen kohderyhmään kuuluvat perheet, joissa on kotona asuva neurokirjon lapsi tai nuori. Kansalliset dialogit ovat edistäneet hankkeen ja järjestön tavoitetta tukea erityislapsiperheiden osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia. Dialogien kautta hanke on saanut syvällistä ymmärrystä perheiden arjesta, tarpeista ja palvelukokemuksista.
“Dialogit eivät ole vain yhteiskunnallista osallistumista, vaan ne liittyvät hankkeen ja yhdistyksen toimintaan ja kehittämiseen. Ne nostavat esiin teemoja, joihin voidaan jatkossa vastata esimerkiksi teemailloilla. Ne mahdollistavat meille ymmärryksen perheiden arjesta ja todellisuudesta. Näin voimme huomioida perheiden näkökulmaa päätöksenteossa ja palveluiden kehittämisessä”, perhetoiminnan kehittäjä Sini Springare Neppari-hankkeesta kertoo.
Dialogeissa on noussut esiin palveluiden puutteita, hyviä käytäntöjä ja kehittämiskohteita. Neurokirjon perheiden kokemusten esiin nostaminen edistää samalla myös heidän yhdenvertaisuuttaan. “Se onkin meidän hankkeen agenda, eli tuoda neuroperheiden arkea näkyväksi”, Springare lisää.
Dialogit ovat olleet tärkeä yhteisön osallistumisen ja verkoston rakentamisen työkalu. Kansallisissa dialogeissa on saatu laajennettua näkökulmien joukkoa ja toimintaan osallistuvia sidosryhmiä. Dialogit ovat toimineen siltana yhteisöjen ja toimijoiden välillä.
“Haluamme hankkeena ja ja järjestönä rakentaa yhteisöllisyyttä ja osallistavaa toimintakulttuuria. Kansalliset dialogit lisäävät erityisryhmien yhteisöllisyyttä, toimijuutta ja yhteiskunnallista asemaa. Dialogi mahdollistaa kokemusten jakamisen ja toivon ylläpidon, sitä pidän tosi tärkeänä. Ja yhteenkuuluvuus vahvistuu myös.“ Springare kertoo.
Neurokirjon ihmisillä on usein kokemuksia näkymättömyydestä, ja dialogi voi tarjota tärkeän korjaavan kokemuksen. Dialogin turvallinen ympäristö, selkeä rakenne ja puheenvuorot ovat olleet kohderyhmälle hyväksi havaittu tapa osallistua.
Neppari-hankkeessa Kansalliset dialogit ovat myös tukeneet kumppanuuksia ja pienenä toimijana verkostojen rakentamista: “Kansalliset dialogit ovat tuoneet hyvin verkostoitumista ja kumppanuuksia, kun ollaan saatu moniäänisesti järjestöjä, ammattilaisia, vanhempia ja kokemusasiantuntijoita mukaan. Hankeen ja järjestön näkyvyys on lisääntynyt toimijoiden silmissä”, Springare pohtii.
Dialogit mahdollistavat oikeansuuntaisen valmistelutyön
Forssan kaupunki tutustui dialogiin alunperin kirjaston demokratiahankkeen kautta, josta Kansalliset dialogit olivat luontainen jatkumo. Kaupungin ydinarvo on avoimuus, joka toteutuu Kansallisissa dialogeissa: “Pidetään kaupungissa hirveän tärkeänä demokratian toteutumista paitsi edustuksellisesti, ja myös muutenkin kuntalaisten kuulemista”, kertoo hyvinvointi- ja kehityspäällikkö Tiina Kemppainen. Kansalliset dialogit myös toteuttavat kaupungin ihmisystävällisyyden strategista painopistettä.
Avoin ja dialoginen kulttuuri oli jo aiemman projektin peruja. “Me työntekijät ollaan vain ja ainoastaan kuntalaisia varten, ja haluamme olla oikealla tavalla heitä varten. Jotta valmistelutyö on oikeansuuntaista, ei voida luulla, mitä kuntalaiset ajattelee. Luuleminen on kaikista pahinta. Tarvitaan kohtaaminen.” Kansallisten dialogien myötä dialoginen kulttuuri sai selkeän formaatin. Onnistuneet Kansalliset dialogit vaikuttivat siihen, että hyvinvointialueiden rakennemuutoksen myötä kaupunki otti teemadialogit osaksi omaa toimintaansa.
Kansallisissa dialogeissa sekä Forssan kaupungin omissa teemakeskusteluissa on saatu vahvistusta omalle tekemiselle ja täysin uusiakin tulokulmia. Dialogeista on löytynyt isoja ja pieniä asioita, jotka ovat lähteneet itämään konkreettisesti. “Dialogit ovat tukeneet meidän valitsemaa tietä ja kulttuuria. Ne tarjoavat yhden muodon, miten voimme lähestyä ja kuulla kuntalaisia. Jokaisesta keskustelusta ollaan saatu jotain sellaista, jota emme ole luulleet ennalta. Jotain sellaista näkökulmaa, tietoa tai suuntaa, jolla on ollut merkitystä jatkotyölle.”
Keskusteluista nousseita ideoita lähdetään toteuttamaan palveluissa. “Hyvinvointihan tehdään nimenomaan palveluissa. Jos dialogeissa tulee yksittäisiä ideoita niin niitä käydään läpi eri instansseissa. Eli viedään dialogeista nousevaa asiaa koskeviin työryhmiin, muuten ei olisi hyötyä.” Keskustelun kirjaukset ovat tärkeä jälki, joiden avulla dialogissa syntynyttä ymmärrystä voidaan välittää eteenpäin.
Kemppainen näkee, että oleellista on dialogin jatkuva luonne: “Ei yksi keskustelu auta, vaikka voikin tuoda jotain asiaa lähemmäksi läsnäoleville. Kun miettii strategista ajattelua ja organisaation kehittämistä, niin on hyvä olla useita erilaisia mahdollisuuksia osallistua.”
Dialogit kytkeytyvät tiiviisti strategian toteutukseen
Opetus- ja kulttuuriministeriössä Kansallista dialogia lähdettiin rohkeasti kokeilemaan vuonna 2022. Kannustavan kokemuksen myötä keskusteluita on järjestetty jo 14. Ministeriön kokemusten mukaan menetelmä on joustava ja soveltuu moneen tarkoitukseen. Kansallista dialogia ollaan hyödynnetty tavoitteiden, strategian ja toimenpideohjelmien toteutuksessa sekä henkilöstön osaamisen kehittämisessä.
“Olemme pystyneet hyödyntämään dialogeja isojen strategioiden ja tavoitteiden toimeenpanossa ja siihen liittyvässä sidosryhmätyössä. Esimerkiksi kulttuuripolitiikan selonteossa, moninaisuuden toimenpideohjelmassa, kulttuuriperintöstrategian työstämisessä ja kehittämisessä. Viimeisimpänä myös valtioneuvoston yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden Me puhumme teoin -toimenpideohjelmassa, jossa keskitytään rasismin torjumiseen.” kertoo kulttuuriasiainneuvos Maija Lummepuro opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Ministeriö on järjestänyt Me puhumme teoin -dialogeja omalle henkilöstölle, tavoitteena kasvattaa henkilöstön tietämystä ja osaamista syrjinnästä sekä siihen liittyvistä rakenteista.
Lummepuro kokee, että ministeriö on pystynyt Kansallisten dialogien avulla rakentamaan osallisuutta ja tärkeitä merkityksellisyyden kokemuksia laajemmalle yhteisölle. “Dialogeilla on saatu vuoropuhelua meidän yhteisöjen kanssa. On saatu nostettua hiljaisempia – erityisesti ulkomaalaistaustaisten ja ylipäätään moninaisten taustojen omaavien taiteilijoiden ja taiteen ammattilaisten – ääniä esille taiteen ja kulttuurin alalla.”
Henkilökohtainen kutsuminen dialogeihin on koettu arvokkaana. Mahdollisuus päästä aitoon keskusteluun toisten ammattilaisten, kollegoiden, ministeriön ja virkamiesten kesken on tuonut yhteisöille merkityksellisyyden tunnetta. Lummepuro kokee myös, että menetelmä on osallistujille mielekäs, sillä se ei vaadi valmistautumista: “Voi vaan tulla omien kokemusten, ajatusten, unelmien ja toiveiden pohjalta.”
Dialogit ovat edistäneet verkostoitumista dialogissa havaittujen yhteyksien myötä. “Siitä voi syntyä isompaakin vaikuttavuutta pidemmälläkin aikavälillä. Tyypillisesti taiteen ja kulttuurin toimialalla vaikuttavuus tapahtuu vähän hitaammin kuin yritysmaailmassa, eikä sitä pysty heti todentamaan euroissa. Mutta pidemmällä aikavälillä voi syntyä jotain vaikuttavaa ja taloudellisesti merkityksellistä.”
Luottamuksen ilmapiirissä päästään herkkien aiheiden äärelle
Kukin kolmesta toimijasta mainitsee, että dialogeissa syntyy ymmärrystä ja syvyyttä, joita dialogia virallisemmissa tilanteissa tai esimerkiksi kyselyissä on vaikea saavuttaa.
“Keskusteluiden myötä nousee asioita, jotka eivät nousisi virallisemmassa kokousympäristöissä, joihin tullaan selkeästi valmistautuneina ja aika ennakoitavillakin asiasisällöillä. Dialogi on epämuodollinen, samaan aikaan hyvin inspiroiva ja vapauttava ympäristö käydä vaikeitakin keskusteluita. Olemme kutsuneet ja kuulleet ihmisiä teemoista, joita ei helposti tule katettua esimerkiksi kuulemistilaisuuksissa tai lausuntopyyntöjen kautta” , Maija Lummepuro kertoo.
Sini Springaren mukaan dialogit tuovat heille laadullista tietoa, jota ei tule esille hankkeen ja järjestön kyselyissä tai tilastoissa. “Ja kun kuulemme ihmisten oikeita asioita ja tarvetta, voimme kohdentaa järjestön toimintaa oikeisiin asioihin.”
“Anti on sellaista että ei saa mitään muuta kautta. Se kannattaa”, Tiina Kemppainen Forssan kaupungilta kertoo.
Syksyn 2025 Kansallisten dialogien teema on sisu. Mitkä asiat vaativat meiltä sisukkuutta juuri nyt? Millaista sisua meiltä on löydyttävä, jotta pääsemme jälleen kohti parempaa huomista? Miten sisua synnytetään yhdessä? Millä tavoin sisukkuuteen voi sisältyä myös empatiaa, pyrkimystä oikeudenmukaisuuteen, huolenpitoa toisista ihmisistä ja luonnosta? Kutsumme sinut mukaan järjestämään oma keskustelu. Lue lisää ja ilmoittaudu.