Kansalliset dialogit ovat suomalainen demokratiainnovaatio, joka syntyi alun perin kriisitilanteessa. Aivan alusta saakka Kansalliset dialogit herättivät kiinnostusta muualla maailmassa.
Keväällä 2020 käynnistettiin Poikkeusajan dialogit, joissa kansalaiset kutsuttiin keskustelemaan kokemuksistaan poikkeusajan oloissa. Tästä syntyi Kansallisten dialogien malli, joka vakinaistettiin vuonna 2022.
Aivan alusta saakka Kansalliset dialogit herättivät kiinnostusta muualla maailmassa. Mallia esiteltiin monissa eri verkostoissa ja tilaisuuksissa niin julkisen hallinnon kuin kansalaisyhteiskunnan piirissä. Dialogeissa kiinnosti erityisesti se, että niiden avulla voitiin tarjota laajalle joukolle ihmisiä mahdollisuuksia keskustella yhteiskunnallisesti tärkeistä asioita ja saavuttaa myös niitä ihmisryhmiä, joiden ääni ei muuten kuulu. Kansalliset dialogit olivat myös uudenlainen tapa tehdä yhteistyötä valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välillä. Tärkeintä on dialogisten tilojen järjestäminen kansalaisille, mutta samalla julkinen hallinto saa tietoa kansalaisten kokemuksista ja näkemyksistä.
Ensimmäisenä maana toimeen tarttui Latvia. Valtiovarainministeriön Hallintopolitiikan yksiköllä oli jo pidempään ollut hyvää yhteistyötä Latvian valtionkanslian kanssa ja DialogiAkatemia puolestaan koulutti fasilitaattoreita vuosittaista LAMPA demokratiafestivaalia järjestävälle DOTS-säätiölle. Tärkeänä tukena on myös ollut Pohjoismaiden Ministerineuvoston Latvian toimisto. Latvian ensimmäinen kansallinen dialogi järjestettiin 2024 aiheesta ”Luottamus”. Seuraava kansallinen dialogi puolestaan käsitteli aihetta ”Latvian tulevaisuus.” Tällä hetkellä maassa toimii kansallisia dialogeja koordinoiva ydinryhmä ja syksyllä 2026 käydään dialogeja kysymyksestä ”Mikä pitää meidät yhdessä?”.
Yhteistyö latvialaisten kanssa ei ole ollut yksisuuntaisia viemisiä sinne suuntaan vaan molemminpuolista oppimista. Latviasta olemme saaneet monia ideoita siitä, miten kehittää kansallisia dialogeja Suomessa. Latvian kansallisten dialogien raportteja on käsitelty maan parlamentissa ja niitä on hyödynnetty Latvia 2050 vision rakentamisessa. Yhdessä latvialaisten kollegoiden kanssa kehitettiin eri maissa pidettäviin Kansallisiin dialogeihin sopiva Dialogirinki-malli ja siihen kuuluva fasilitaattorin työkalupakki. Suomi ja Latvia myös järjestävät yhdessä Friends of National Dialogues -etätapahtumia, joissa jaetaan eri maissa saatuja kokemuksia kansallisista dialogeista.
Norjassa työ kansallisten dialogien parissa käynnistyi Møren ja Romsdalin läänissä vuonna 2025 toteutetulla pilotilla ”Mitä tarvitaan, jotta voi kuulua paikallisyhteisöön?” Dialogeja koordinoi Suomen kuntaliittoon vertautuva KS ja ydinryhmään kuuluu kansalaisyhteiskunnan edustusta, eläkerahasto ja Oslon yliopiston Demokrati-yksikkö. Myös Norjassa Kansallisten dialogien malli lähti kehittymään omaan suuntaansa. Siitä luotiin aluksi yhteen lääniin soveltuva versio ja mallin nimeksi Norjassa annettiin ”Suuri keskustelu” (Den Store Samtalen). Valtaamo Oy:n Elina Henttonen on tukenut monin eri tavoin norjalaisten ensi askelia Kansallisten dialogien tiellä ja kouluttanut ensimmäiset ryhmät dialogien fasilitaattoreita.
Virossa järjestettiin ensimmäinen kansallinen dialogi keväällä 2026. Aiheena oli ”Miten selviytyä?”. Kyseessä oli Suomessa järjestettyjen Rajamaa-dialogien kaltaiset keskustelut, joissa kansalaiset pohtivat omia tuntojaan ja toimintaansa muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Estonian Co-operation Assemblyn koordinoimana ja lukuisten eri toimijoiden järjestämänä pidettiin yhteensä 62 dialogia ympäri Viroa. Yhteenvetoraportin tuottaja Virossa on Tarton yliopisto ja raportin sisältöjä tullaan käsittelemään yhdessä Suomen Rajaamaa-raportin kanssa Suomen ja Viron valtionhallinnon ja kansalaisyhteiskunnan keskusteluissa. Pohjoismaiden ministerineuvoston tukemana DialogiAkatemia on edistänyt dialogityötä Virossa koulutuksen, mentoroinnin ja verkostojen rakentamisen avulla.
Myös Ruotsissa, Liettuassa ja Puolassa toteutetaan kokeiluja Kansallisen dialogin mallin puitteissa. Ruotsissa on lähdetty liikkeelle Dialogakademien johdolla muutaman kunnan kanssa ja kokeillaan, miten Kansallisen dialogin mallia voi toteuttaa pienessä mittakaavassa. Liettuassa Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa ja koordinoi projektia, jossa eri puolilla maata järjestetään dialogeja luottamukseen, osallistumiseen ja yhteenkuuluvuuteen liittyvistä aiheista. Valtionhallinnon yhteydessä toimiva strategisen analyysin yksikkö Strata tekee dialogien kirjausten pohjalta yhteenvedon.
Puolassa järjestetään syksyllä 2026 kaksi kansallista dialogikokonaisuutta, joissa hyödynnetään Kansallisten dialogien mallia. Koordinoijana toimii polarisaation vähentämisen kanssa työskentelevä New Community Foundation. Näistä molemmista kokeiluista kuulemme lisää loppuvuonna.
Kiinnostus Kansallisia dialogeja kohtaan ei rajoitu vain tässä kuvattuihin maihin. Yhteydenottoja ydinryhmälle tulee jatkuvasti ympäri maailman. Uudenlaiset keinot dialogin vahvistamiseksi, luottamuksen rakentamiseksi ja demokratian uudistamiseksi kiinnostavat monia yhteiskuntia. Ympäri maailman painitaan polarisaation, luottamuksen heikentymisen, viheliäisten yhteiskunnallisten ongelmien ja demokratian rapautumisen kanssa.
Mitä tämä kaikki merkitsee Suomelle ja meille Kansallisten dialogien järjestäjille? Ensimmäinen johtopäätös on se, että onnistuimme keskellä pandemiaa luomaan jotain uutta, innostavaa ja yhteiskunnallisesti merkittävää. Ehkä hieman yllättävääkin on ollut se, miten helposti Suomessa kehitetty Kansallisen dialogin malli on muokattavissa muiden maiden olosuhteisiin.
Kansallisten dialogien erityisyys on siinä, että ne eivät ole vain yksi uusi ”osallisuusmalli” vaan uudenlainen tapa rakentaa demokraattista elämäntapaa kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Jokainen voi osallistua, kaikkien kokemuksilla on väliä. Dialogeissa ei tähdätä päätöksiin tai vaikuttamiseen vaan ihmisten välisiin kohtaamisiin. Tästä huolimatta – tai kenties juuri siitä syystä – dialogeissa muodostuu erityislaatuista tietoa ja ymmärrystä kansalaisten elämästä, joka on arvokasta päättäjille, virkamiehille ja monille muille toimijoille.
Ainutlaatuista Kansallisissa dialogeissa on myös se, että niissä yhdistävät voimansa monenlaiset toimijat – yksittäiset kansalaiset, lukuisat organisaatiot julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla sekä valtionhallinto. Jokainen toimija vastaa omasta osuudestaan ja resurssit koostuvat pienistä palasista, joilla saadaan aikaiseksi hämmästyttävän paljon. Tavoite on yhteinen: dialogisten tilojen luominen ihmisille tulla yhteen.
Toinen merkittävä seuraus Kansallisten dialogien kansainvälistymisestä on se, että olemme saaneet innostavan joukon kollegoja muista maista. Uudet näkökulmat ja kriittiset kysymykset muista maista pitävät Suomessa tehtävän työn elävänä. Lisäksi voimme hyvillä mielin todeta olevamme osa kansainvälistä dialogiliikettä. Siihen kuuluu kasvava joukko intohimoisia ihmisiä, jotka eivät ole menettäneet toivoaan inhimillisemmän yhteiskunnan ja paremman maailman rakentamiseksi.