Nuorten huominen -yhteenveto on julkaistu!

Nuorten huominen koettiin tärkeäksi teemaksi

Eri puolilla Suomea järjestettiin yhteensä 175 dialogia, ja niihin osallistui noin 2 425 ihmistä erilaisista sosiaalisista ryhmistä, kulttuurisista taustoista ja ammateista. Keskustelijoiden ikä vaihteli yhdeksästä kahdeksaankymmeneenseitsemään vuoteen.  Dialogeissa nousi esiin sukupolvien välinen suhde, joka herätti voimakkaita tunteita, huolta ja syyllisyyttä, mutta myös toivoa ja vahvaa kaipuuta ylisukupolviseen yhteyteen. 

Keskustelujen perusteella sukupolvien välille on muodostunut kuilu, jota luovat elinympäristöjen erot, aikuisten nostalgisoiva puhe ja sosiaalisen median algoritmien tuottamat kuplat. Nuoret kokevat myös ylisukupolvista epäoikeudenmukaisuutta, sillä heidän nähdään kantavan vastuun aiempien sukupolvien kuluttamista luonnonvaroista ja heikentämästä hyvinvointivaltiosta. Toivoa ja mielenrauhaa nuorille tuovat vakaa, ennakoitava arki, perheen antama tuki sekä aidot ihmiskohtaamiset. 

Keskusteluissa nousi esiin myös konkreettisia keinoja näiden haasteiden ratkomiseen. Erityisesti dialogeissa korostui tasavertainen, arvostava ja kuunteleva vuorovaikutus. Aikuiset, päättäjät ja media voivat myös vaikuttaa nuorten tulevaisuususkoon tuomalla huolipuheen rinnalle realistista ja ratkaisukeskeistä toiveikkuutta. 

Dialogien viisi johtopäätöstä:  

1. Ylisukupolvisen kuilun kurominen. Yhteiskunnan on tietoisesti purettava sukupolvien välistä vastakkainasettelua ja siirryttävä aitoon kumppanuuteen ja ylisukupolvisiin rauhanneuvotteluihin. Aikuisten on otettava vastuuta, eläydyttävä nuorten todellisuuteen ja tarjottava henkistä turvaa. 
2. Suorituspaineiden ja valintojen paradoksin keventäminen. Nuorille on annettava aitoa kasvurauhaa ja tilaa kokeilla. Koulutus ja yhteiskuntajärjestelmää on kehitettävä siten, että se tukee joustavia siirtymiä, sallii opintojen aikaiset harhapolut ja vähentää varhaista karsintapainetta. 
3. Rakenteellisen ja taloudellisen turvattomuuden purkaminen. Sosiaaliturva- ja tukijärjestelmiä on uudistettava siten, että työn kokeileminen, opiskelu ja yhteiskunnallinen vapaaehtoistyö ovat aina turvallisia vaihtoehtoja ilman pelkoa välittömästä tukien katkeamisesta. Ensimmäisten työkokemusten saamista on tuettava tarjoamalla kunnille, yrityksille ja järjestöille kannusteita nuorten työllistämiseen, työkokeiluihin ja työpajatoimintaan. 
4. Matalan kynnyksen palvelut ja yhteisön tuki. Yhteiskunnan on siirrettävä painopistettä raskaista korjaavista palveluista ennaltaehkäisevään, matalan kynnyksen tukeen ja elvytettävä koko kylä kasvattaa -mentaliteettia. 
5. Toivon aktiivinen viljely ja toimijuuden vahvistaminen. Toivon ylläpitäminen on erityisesti aikuisten, päättäjien ja median vastuulla. Huolipuheen rinnalle on tuotava aktiivisesti ratkaisukeskeistä, positiivista ja samalla realistista tulevaisuuskuvaa. Yhteiskunnan on tarjottava nuorille tiloja, foorumeita ja matalan kynnyksen vaikutusmahdollisuuksia, joissa he saavat itse suunnitella ja toteuttaa toimintaa omista lähtökohdistaan. 

Kevään dialogien tavoitteena oli rakentaa ylisukupolvista luottamusta sekä luoda julkishallinnolle ajantasaista ymmärrystä yhteiskunnallisesta ilmapiiristä. Dialogien perusteella voidaan muodostaa laaja tilannekuva suomalaisten nuorten tämänhetkisestä arjesta ja heikentyneestä tulevaisuudenuskosta sekä sukupolvien erilaisista tavoista hahmottaa nuorten tulevaisuutta. 

Kansalliset dialogit ovat sarja keskusteluja, joiden järjestäminen ja joihin osallistuminen on kaikille avointa. Rajamaan dialogit ovat osa Kansallisia dialogeja. Dialogit tuottavat kokemustietoa suomalaisen yhteiskunnan muutoksista ja täydentävät erilaisten kyselyjen ja tutkimusten tarjoamaa tietoa. Julkisen hallinnon päättäjät ja kehittäjät hyödyntävät dialogien tietoja omassa työssään.   

Tutustu nuorten huominen yhteenvetoraporttiin tarkemmin