Syksyn 2025 dialogeihin osallistui 1170 ihmistä moninaisista taustoista. Eri tahot järjestivät yhteensä 121 keskustelutilaisuutta eri puolilta Suomea.
Tärkeimmät havainnot ja johtopäätökset:
- Sisu ei saa olla oikeutus hyvinvointivaltion rapautumiselle Dialogien kenties kriittisin viesti päätöksentekijöille on, että sisua käytetään tällä hetkellä selviytymiseen lakisääteisistä palveluista, joiden tulisi olla kansalaisoikeuksia. Erityisesti vammaiset ihmiset, ikäihmiset ja omaishoitajat joutuvat käyttämään kohtuutonta sitkeyttä saadakseen tukea, joka heille lain mukaan kuuluu. Päättäjien on varmistettava, ettei sisun käsitteestä tule ”uuvutusbyrokratian” väline, jolla peitellään palvelujärjestelmän puutteita tai jätetään heikoimmassa asemassa olevat pärjäämään yksin.
- Siirtymä yksilökeskeisyydestä yhteisölliseen sisuun Perinteinen kuva yksin puurtavasta sisu-sankarista on uupumuksen ja polarisaation riskin vuoksi vanhentunut. Nykyaikainen kestävyys syntyy vuorovaikutuksessa ja vertaistuessa; yhteisöllinen sisu kasvaa, kun työyhteisöt, kolmas sektori ja naapurustot vahvistavat toisiaan. Valtionhallinnon tulisi tukea rakenteita, jotka edistävät yhteisöllisyyttä ja kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä, sillä ne ovat keskeisiä kriisinkestävyyden eli resilienssin rakentajia.
- Pehmeä sisu on nykyaikaa ja tukee kestävämpää hyvinvointia Kova, aggressiivinen eteenpäin puskeminen voi johtaa burnoutiin. Viisas ihminen tunnistaa omat rajansa, antaa empatiaa ja kuuntelee eri osapuolia tasa-arvoisessa dialogissa. Resilienssi on joustavaa kestävyyttä – taitoa koota voimia ja muuttaa suuntaa silloin, kun vanhat keinot eivät enää toimi.
- Itärajan elinvoimaisuus on osa kansallista turvallisuutta Rajamaa-dialogit osoittavat, että rajan sulkeutuminen ja investointien puute koetaan Itä-Suomessa kurjistumiskehityksenä, joka nakertaa luottamusta valtionhallinnon johtoon. Rajaseudun pitäminen asuttuna ja toimintakuntoisena (esim. tiestö ja tietoliikenneyhteydet) ei ole vain aluepolitiikkaa, vaan strategista varautumista ja turvallisuuspolitiikkaa. Päättäjien on huomioitava, että turvallisuuden tunne syntyy paitsi puolustusvoimien vahvuudesta, myös arjen palveluiden saavutettavuudesta ja alueen taloudellisesta toivosta.
- Nuorten toivon ja merkityksellisyyden tunteen vahvistaminen Nuorten mielenterveyskriisi kytkeytyy dialogien mukaan toivon puutteeseen ja kokemukseen siitä, ettei maailma ”käy järkeen” ilmastonmuutoksen ja sotien keskellä. Päätöksenteossa on priorisoitava nuorten mielenterveyspalveluita ja luotava polkuja, joissa nuoret kokevat kuuluvansa yhteiskuntaan. Sisu ei kasva vaatimalla nuorilta mahdottomia suorituksia, vaan tarjoamalla onnistumisen kokemuksia ja turvallisen ympäristön myös epäonnistumisille.
- Sisu yhdistävänä, ei ulossulkevana identiteettitekijänä Sisu on suomalainen brändi, mutta se on myös yleisinhimillinen kyky, jota maahanmuuttajat osoittavat kotoutuessaan haastavissa olosuhteissa. Jotta yhteiskunta pysyisi yhtenäisenä, sisun käsitettä on päivitettävä monikulttuurisemmaksi ja osallistavammaksi. Vanhojen mielikuvien rinnalle on tuotava tarinoita, joissa sisu on kaikkia Suomessa asuvia yhdistävä voima rasismia ja polarisaatiota vastaan.
Tutustu yhteenvetoraporttiin syvemmin: Syksy 2025: Sisu ja rajamaa -yhteenveto