Uutiset
Nuorten kohtaama rasismi – dialogista toimintaan
”Mitä ihminen tekee kun sanotaan, että et kuulu tänne, et kuulu meihin? Mitä se aiheuttaa?”
”Mitä ihminen tekee kun sanotaan, että et kuulu tänne, et kuulu meihin? Mitä se aiheuttaa?”
Vuoden 2025 aikana järjestettiin 16 nuorten ja päättäjien alueellista tilaisuutta, joissa yhdistettiin dialogi ja ratkaisujen suunnittelu. Dialogeissa synnytettyä ymmärrystä on käytetty nuorten arkeen ja yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttavien toimenpiteiden käynnistämiseen. Tilaisuudet olivat jatkoa Etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) vuonna 2023 käynnistämälle valtakunnalliselle dialogikokonaisuudelle, jossa käsiteltiin nuorten kohtaamaa rasismia ja syrjintää.
Artikkelin sitaatit ovat suoria lainauksia nuorten ja päättäjien tilaisuuksista. Artikkelissa on myös hyödynnetty yhteenvetoraporttia ”Kukaan ei synny vihaamaan”: Nuorten dialogit rasismista ja syrjinnästä (2023).
Vuoden 2023 aikana rasismi nousi Suomessa laajasti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Keskustelu ulottui rasismin määrittelystä siihen, kuinka yleistä se on Suomessa ja keitä kaikkia se koskettaa. Osa keskusteluun osallistuneista pyrki myös vähättelemään ja kyseenalaistamaan koko ilmiön. Monissa yhteyksissä tuli vaikutelma siitä, että julkinen keskustelu velloo ja kärjistyy ilman, että rasismista saadaan riittävän monipuolista ja konkreettista otetta.
Rasismista ja syrjinnästä julkaistiin myös useampia tutkimuksia ja selvityksiä, jotka osoittivat, että kokemukset suomalaisen yhteiskunnan rasismista on syytä ottaa vakavasti. Esimerkiksi EU:n perusoikeusviraston tutkimus (2023) teki näkyväksi, että rasistinen syrjintä oli lisääntynyt Suomessa. Syrjinnän yleisyyteen viittasi myös THL:n MoniSuomi-tutkimus (2022). Myös Kansallisten dialogien pilottina toteutetut, viiden ministeriön yhdessä koordinoimat Maahanmuuttodialogit piirsivät monien eri taustoista tulevien ihmisten henkilökohtaisten kokemusten kautta näkyväksi rasismin ja syrjinnän moniulotteisuuden Suomessa.
”Olen kiitollinen, koska olen saanut puhua paljon pahoja asioita ulos, ja se tuntuu hyvältä. Nyt tuntuu hyvältä, koska en ole koskaan ennen kertonut näitä kenellekään.” – Dialogiin osallistunut nuori
Alueelliset ETNO:t tunnistivat tarpeen käynnistää toimenpiteitä erityisesti nuorten kohtaamaan rasismiin, häirintään ja kiusaamiseen puuttumiseksi. Sen sijaan, että olisi perustettu aikuisista koostuva työryhmä, päätettiin kutsua nuoret dialogiin. ETNO:n tarkoituksen mukaisesti haluttiin panostaa vuoropuheluun, nuorten kuunteluun ja kokemuksista oppimiseen. Pyrkimyksenä oli ymmärtää, millaista rasismi ja syrjintä nuorten arjessa oikeasti on, kuinka yleistä se on, keitä kaikkia se koskettaa ja miten se heihin vaikuttaa. Samaan aikaan tavoitteena oli käynnistää korjaavia ja ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä yhteiskunnan eri tasoilla.
Työskentelymuodoksi valittiin dialogi, koska se tähtää ensisijaisesti ymmärryksen lisääntymiseen ja rakentaa samalla luottamusta keskustelijoiden välille. Parhaimmillaan se myös hälventää polarisaatiota ruokkivia tunteita, kuten ahdistusta, pelkoa ja vihaa. Tärkeää oli myös, että dialogissa syntynyttä syvää ja monipuolista ymmärrystä voidaan hyödyntää erilaisissa jatkotyöskentelyissä, kuten ratkaisujen suunnittelussa ja päätöksenteon tukena.
Syyskuussa 2023 järjestettiin 16 dialogia eri puolilla Suomea. Dialogien kirjaukset analysoitiin ja niiden pohjalta julkaistiin yhteenvetoraportti ”Kukaan ei synny vihaamaan”: Nuorten dialogit rasismista ja syrjinnästä.
Dialogeissa esiin nousseet kokemukset rasismista ja rasismin vaikutuksista nuoriin ovat vakavia. Rasismi ei tapahdu jossain muualla, joillekin muille, vaan tässä ja nyt, kanssamme eläville nuorille. Monille nuorista se värittää heidän päivittäistä elämäänsä. Dialogeista piirtyi kuva Suomesta, jossa rasismista on tullut osa nuorten ”normaalia” arkea.
Dialogeihin osallistuneita nuoria on seurattu kadulla, heitelty esineillä, haukuttu ja uhkailtu, yritetty ajaa autolla päälle, lyöty ja kosketeltu asiattomasti. Huudeltu, nimitelty, uhkailtu ja solvattu. Sivuutettu ja ulossuljettu työn ja asuntojen haussa, kouluissa, työpaikoilla, julkisissa palveluissa, kaupoissa, ravintoloissa, harrastuksissa ja kaverisuhteissa. Ohjattu järjestelmällisesti opinnoissa alemmalle koulutustasolle ja piilotettu katseilta asiakaspalvelussa.
Keskusteluissa toistuivat myös kokemukset siitä, etteivät paikalla olevat ihmiset, varsinkaan aikuiset puutu rasistisiin tekoihin. Nuoret pohtivat, kuka on vastuussa rasismista. Miten ja keiden siihen pitäisi puuttua? Nuoret myös kertoivat rasismin vaikuttavan voimakkaasti heidän hyvinvointiinsa, mielenterveyteensä, opiskelu- ja työmotivaatioonsa sekä tulevaisuudenuskoonsa.
Dialogit olivat tunnepitoisia. Esiin nousivat erityisesti epäoikeudenmukaisuus, viha ja turhautuminen. Hetkittäin esiin pilkahti myös toivo. Keskustelu koettiin avoimeksi ja koskettavaksi, ja osallistuminen siihen merkitykselliseksi. Dialogissa oleminen myös vaikutti voimakkaasti läsnä oleviin aikuisiin, ja kokemuksen kuvailtiin menneen ”luihin ja ytimiin”. Osalle nuorista oli harvinaista osallistua tilaisuuteen, jossa pystyi kertomaan omista kokemuksistaan turvallisessa ilmapiirissä ja kokea tulevansa kuulluksi. Aikuiset puolestaan kokivat kiitollisuutta mahdollisuudesta kuulla ja kohdata nuorten raadollisiakin kokemuksia.
”Kukaan ei synny vihaamaan” -raportista tuli yksi ETNO:n eniten ladatuista julkaisuista. Siinä kuvattuja nuorten arjen kokemuksia on hyödynnetty lukuisissa opinnäytteissä, tutkimusartikkeleissa ja oppaissa. Se myös nosti nuorten kokemukset näkyviin laajasti mediassa.
”Kauheaa, että seitsemässä vuodessa tilanne ei ole yläkoulussa muuttunut mihinkään.” – Dialogiin osallistunut päättäjä
Huolimatta siitä, että nuorten kokemukset saivat raportin kautta laajasti huomiota, ja näkyvyyttä myös mediassa, ne eivät käynnistäneet laajempia konkreettisia toimenpiteitä. ETNO jatkoi sinnikkäästi asioiden eteenpäin viemistä. Seuraavaksi käynnistettiinkin sarja tilaisuuksia, joissa nuoret pääsivät kohtaamaan alueellisia päättäjiä. Nyt tavoitteena oli saada myös käynnistettyä toimenpiteitä rasismiin puuttumiseksi ja sen ennaltaehkäisemiseksi.
Valtakunnallinen ja alueelliset ETNO:t yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa järjestivät vuoden 2025 aikana eri puolilla Suomea 16 tilaisuutta, joissa dialogeihin yhdistettiin konkreettisten ratkaisujen suunnittelu. Paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa tilaisuuksiin kutsuttiin oman alueiden päättäjiä: kaupunkien, kuntien ja maakuntien johtavia viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä, oppilaitosten johtoa ja asiantuntijoita. DialogiAkatemia suunnitteli ja fasilitoi tilaisuudet sekä teki niiden yhteenvedot. Ammattimaisen fasilitoinnin avulla varmistettiin, että eri lähtökohdista tulevat nuoret ja vastuuasemassa olevat päättäjät kykenivät kohtaamaan toisensa tasavertaisesti. Samalla mahdollistettiin turvallisella tavalla kokemusten jakaminen haastavasta aiheesta. Viiden tilaisuuden fasilitoinnista ja yhteenvedosta vastasivat paikalliset ETNO:t.
Tilaisuudet alkoivat nuorten ja päättäjien keskinäisellä dialogilla, jossa käsiteltiin nuorten kohtaamaa rasismia tai syrjintää. Päättäjät olivat kiitollisia ja liikuttuneita kuullessaan nuorten kokemuksia. Moni päättäjä kertoi olleensa järkyttynyt kuullessaan nuorilta heille näkymättömiin jäävästä arkipäivän rasismista ja sen moninaisista ilmenemistavoista omalla paikkakunnalla.
Päättäjien ja nuorten tilaisuuksien jälkimmäinen osuus käytettiin yhteiseen ratkaisujen suunniteluun. Tarkoituksena oli sopia toimenpiteistä juuri niihin ongelmiin, joita kyseisellä alueella ilmenee. Dialogissa syntynyt yhteinen ymmärrys ja niissä rakentunut keskinäinen luottamus mahdollistivat toimenpiteiden tehokkaan suunnittelun ja päättäjien vahvan sitoutumisen niiden läpiviemiseen. Nuorten kokemusten kuuleminen auttoi päättäjiä ymmärtämään uudella tavalla, millaista omalla paikkakunnalla ilmenevä rasismi ja syrjintä on ja siten myös käsittämään, millaisten toimenpiteiden tulee olla etusijalla näiden kitkemisessä.
”Oli tärkeää puhua yhteisesti tähän teemaan liittyvistä asioista. Puhuminen virittää aivot samalle aaltopituudelle ja syntyy uusia ideoita.” – Dialogiin osallistunut päättäjä
”Mitä vien omaan organisaatioon, että mitä me tehdään porukalla, että me tehdään enemmän, jotta kukaan aikuinen ei kävele ohi. Se ei riitä, että minä en tee jotakin, hiljaisuus on pahin. Pahinta on, kun ei auta.” – Dialogiin osallistunut päättäjä
Yhdessä suunnitellut toimenpiteet olivat eri tasoisia riippuen tilaisuuteen osallistuneiden viranhaltioiden ja päättäjien päätösvallasta sekä alueellisista eroista. Monilla alueilla keskeisiksi kehittämiskohteiksi muodostuivat kaupungin henkilöstön asennemuutoksen edistäminen koulutusten avulla sekä panostaminen perusopetuksen rasisminvastaisiin toimenpiteisiin. Tärkeäksi nousivat toimet, joilla puututaan rakenteissa ja totutuissa tavoissa ilmenevään piilorasismiin.
Kaikkiin toimenpiteisiin tehtiin konkreettiset suunnitelmat siitä, mitä tehdään, kuka tekee ja mihin mennessä toimenpide on toteutettu. Lisäksi nimettiin vastuuhenkilöt, suunniteltiin toimenpiteiden tarkempi aikataulu ja päätettiin etenemisen ensimmäiset askeleet.
Kuudessatoista tilaisuudessa suunnitellut toimenpiteet sisälsivät sekä välittömästi arkeen vaikuttavia interventioita että pidemmän aikavälin rakenteellisia muutoksia. Toimenpiteet voidaan tiivistää seuraavasti:
Kaikki tilaisuuksissa suunnitellut toimenpiteet tarkempine avauksineen löytyvät täältä.
Nuoret kokivat tärkeäksi sen, että päättäjät tuntuivat oikeasti välittävän heistä ja haluavan kuulla heidän kokemuksiaan ja puuttua rasismiin. Nuorille oli myös tärkeää nähdä, että päättäjät halusivat alkaa ratkaisemaan asioita saman tien. Päättäjät puolestaan kertoivat, että oli tärkeää kuulla suoraan nuorilta heidän kokemuksiaan. Heidän toiveensa oli, että nuorille jäisi sellainen olo, että asioita viedään oikeasti eteenpäin. Päättäjät halusivat myös jatkossa ottaa nuoret mukaan ratkaisuihin.
”Oli kiva jakaa sellaiselle ihmiselle, kenellä voi olla vaikutusta asiaan. itsekin kun jutteli, tajuaa enemmän niitä asioita, kun puhuu niitä ulos.” – Dialogiin osallistunut nuori
”Oon ymmärtänyt ja nähnyt, että me yhdessä voimme vaikuttaa ja voimme yhdessä tehdä jotain rasismin ehkäisemiseksi. Aiemmin en tiennyt, mitä voin tehdä, jos koen itse rasismia. Voimme myös jakaa tätä tietoa omille kavereille.” – Dialogiin osallistunut nuori
”Ihanat nuoret paikalla, itkettää. Kiitos järjestäjille. Pitäisi useammin keskustella niiden ihmisten kanssa, joiden eteen tätä työtä tehdään.” – Dialogiin osallistunut päättäjä
Osa suunnitelluista toimenpiteistä on jo käynnistynyt. Useammassa tilaisuudessa myös sovittiin, kuinka toimenpiteiden etenemistä tullaan seuraamaan. Monet paikkakunnat ovat julkaisseet omilla sivuillaan tai paikallismediassa listauksia käynnistettävistä toimenpiteistä. Tästä esimerkkinä Tampereen apulaispormestarien kirjoitus Aamulehdessä.
”Toivon, että nuorille jää sellainen olo, että me oikeasti viemme tätä asiaa eteenpäin. Tämä on asia, mistä puhutaan paljon, ja tähän halutaan oikeasti tarttua.” – Dialogiin osallistunut päättäjä
Ensimmäisen toimenpiteiden seurantaan keskittynyt tilaisuus toteutettiin joulukuussa 2025. ETNO:n järjestämässä dialogissa oli keskustelemassa päättäjien ja nuorten tilaisuuksiin osallistuneet johtavat viranhaltijat Kuopiosta, Lahdesta ja Oulusta sekä hallintojohtaja Vantaalta kuulemassa hyviä käytäntöjä. Kussakin kaupungissa oli jo käynnistetty nuorten kanssa suunniteltuja toimenpiteitä. Koettiin myös tärkeäksi, että viranomaiset viestivät toimenpiteiden edistymisestä ja mahdollisista haasteista niiden suunnittelussa mukana olleille nuorille. Näin voidaan entisestään kasvattaa dialogeissa syntynyttä luottamusta. Dialogiin osallistuivat myös valtakunnallinen ja alueelliset ETNO:t.
Yhteenvetona melkein kolme vuotta kestäneestä dialogikokonaisuudesta voi todeta, että nuorten arjessa kohtaamat rasistiset kokemukset on saatu laajasti näkyviin. Siten on voitu monipuolisesti kasvattaa syvempää ymmärrystä nuorten kohtaamasta rasismista ja syrjinnästä. Dialogien seurauksena eri puolella Suomea on käynnistetty arjen konkreettisia ja rakenteisiin vaikuttavia antirasistisia toimenpiteitä. Kuntien ja kaupunkien vastuulla on tästä eteenpäin konkretisoida ja käynnistää myös uusia toimenpiteitä yhdessä nuorten kanssa, seurata niiden vaikutuksia ja viestiä niistä alueellisesti ja valtakunnallisesti. Rasisminvastaisella viikolla maaliskuussa 2026 nostetaan esiin seuraavia käynnistyneitä toimenpiteitä.
”Pitäisi vielä tehdä sitä, että keskustelemme nuorten kanssa vielä lisää. Tämän pitäisi olla jatkuvaa, osa meidän normityötä.” – Dialogiin osallistunut päättäjä
Suosittelemme edelleen hyödyntämään ”Kukaan ei synny vihaamaan” -raporttia. Samoin on syytä jatkaa nuorten dialogeja rasismista ja syrjinnästä, järjestää uusia tilaisuuksia päättäjien ja nuorten kohtaamiseen sekä viestiä laajasti käynnistyneistä toimenpiteistä. DialogiAkatemialta saa käytännön ohjeistuksen ja neuvoja tilaisuuksien järjestämiseen. Lisätietoa dialogiprosessista saa ETNO:n sihteeristöltä. Työ rasismin ja syrjinnän kitkemiseksi suomalaisesta yhteiskunnasta täytyy olla päämäärätietoista, sinnikästä ja dialogin siivittämää.
Kirjoittaja: Janne Kareinen
Kuva: Outi Grossett
Janne Kareinen on DialogiAkatemian johtaja, joka on sparranut, suunnitellut, konseptoinut ja toteuttanut nuorten rasismiin ja syrjintään liittyvää dialogikokonaisuutta eri muodoissa vuodesta 2023 lähtien.
”Oli tärkeää kokea, että me olemme tärkeitä.”
” On kiva, että on ihmisiä, jotka haluavat vähentää rasismia. Olen iloinen, että pääsin puhumaan näistä asioista.”
”Nuorena oli tosi mukavaa nähdä ja kuulla, että asiaan liittyviä aikuisia kiinnostaa meidän mielipiteet ja ajatukset.”
”Oli tärkeää keskustella yhdessä ja löytää keinoja rasismin poistamiseen.”
”Kaupunki tekee hyviä asioita jo nyt ja on hienoa, että päättäjät haluavat vielä tehdä asioita tämän eteen.”
”Minulle oli tärkeää, että suomalaiset haluavat tietää mitä me tunnemme ja haluavat auttaa meitä.”
”Hyvä että me nyt joudumme kohtamaan nuorten kokemukset rasismista. Dialogit ovat siksi tärkeitä, että nuoret saavat kertoa miltä se tuntuu ja että me kuuntelemme. Kun kuulemme uutisia rasismista on hyvä muistaa, että taustalla on oikea aito ihminen kokemuksineen.”
”Seitsemän vuoden päästä ei saa olla enää sama tilanne. Ymmärrys rasismista ja sen vahingoittavuudesta vahvistui.”
”Oli tärkeää kuulla nuorilta näitä heitä koskevia asioita ja että päättäjät olivat paikalla kuulemassa. Ja on tärkeää, että on keksitty konkreettisia toimenpiteitä.”
”Tärkeintä oli kuulla maahanmuuttajataustaisten nuorten omia kokemuksia rasismista.”
”Merkityksellistä ja koskettavaa oli kuulla, että alueella oikeasti on syrjintää ja rasismia.”
”Luulemme tietävämme, mitä nuoret tarvitsevat, mutta emme tiedä.”
”Tärkeää oli viedä rasisminvastaisen toimenpideohjelman asioita konkreettisesti eteenpäin ja kuulla nuorten ideoita.”
”Tärkeää oli huomata, että on kyse myös elinvoimasta ja kunnan menestymisestä.”
”Rasisminvastainen ohjelma on alku, nuorten näkökulma täydentää. Uhritukipiste sai konkreettisemman muodon. Sama pätee varmasti yrittäjien kanssa, kun käydään läpi rasismia, vaikka opiskelu- ja harjoittelupaikkoissa. Voitaisiin kytkeä pois tää, syventää näkökulmaa.”
Nuorten dialogien paikkakunnat: Helsinki, Hämeenlinna–Lahti (etänä), Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kemi, Kuopio, Lappeenranta–Kouvola–Kotka (etänä), Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Vaasa.
Päättäjien ja nuorten tilaisuuksien paikkakunnat: Heinola, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kajaani, Kemi, Kuopio, Kuusamo, Lahti, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Sotkamo, Tampere ja Vaasa.
Dialogien tuottama informaatio on rikasta ja ainutlaatuista. Se poikkeaa merkittävästi esimerkiksi kyselyjen ja haastattelun tuottamasta informaatiosta. Dialogin erityisyys syntyy keskustelijoiden päästessä jakamaan aiempia sekä keskusteluhetkessä syntyviä kokemuksiaan. Dialogissa tulevat esiin ihmisten kokemusten eri ulottuvuudet, kuten havainnot, ajatukset, tunteet, muistot ja kuvitelma tulevaisuudesta. Eri ihmisten kokemusten erojen tullessa näkyviin voimme esimerkiksi käsittää, että samoilla sanoilla voi olla eri yksilöille eri merkityksiä. Saamme myös näkyviin sellaisia asioiden välisiä yhteyksiä, joita ei muuten onnistuttaisi hahmottamaan. Parhaimmillaan tämä mahdollistaa asioiden ymmärtämisen uusilla tavoilla.
Etnisten suhteiden neuvottelukunta (ETNO) toimii valtakunnallisena vuoropuhelun foorumina. Valtioneuvosto asettaa neuvottelukunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtakunnallinen ETNO toimii oikeusministeriön yhteydessä ja sen puheenjohtaja on oikeusministeriön kansliapäällikkö. Valtakunnallisen neuvottelukunnan apuna toimii seitsemän alueellista neuvottelukuntaa. ETNO:n päätarkoitus on edistää vuoropuhelua, eli säännöllistä yhteistyötä ja parempaa ymmärrystä maahan muuttaneiden, etnisten vähemmistöjen, viranomaisten, poliittisten puolueiden ja kansalaisjärjestöjen välillä. https://oikeusministerio.fi/etno