Uutiset

Suojattu: Jo yli 1100 järjestettyä Kansallista dialogia!

Vuosina 2020-2025 ollaan järjestetty jo 1100 Kansallista dialogia, yli 400 toimijan voimin yli 140 paikkakunnalla! Tässä artikkelissa kokoamme tietoa jo järjestetyistä Kansallisista dialogeista.

Mikä Kansallinen dialogi?

Kansalliset dialogit on Suomessa kehitetty, laajalle levinnyt demokratiainnovaatio yhteiskunnallisen vuoropuhelun lisäämiseen kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten kesken. Dialogien avulla rakennetaan ymmärrystä erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista.

Dialogi on keskustelu ymmärryksen lisäämiseksi asioista, toisista ja itsestä. Dialogi on erityinen keskustelun tapa, jossa ei pyritä yksimielisyyteen. Parhaimmillaan dialogi on yhdessä ajattelua ja oppimista.

Miksi Kansalliset dialogit juuri nyt?

Luottamuksen rapautuminen
Affektiivisen (tunneperäinen) polarisaation lisääntyminen
Tulevaisuususkon heikkeneminen
Autoritääristen hallintojen paine idästä ja lännestä
Tarve kehittää kansalaisten psykologista resilienssiä ja yhteiskunnan koheesiota lisääviä turvallisuuden malleja

Tarve demokratiaa vahvistaville dialogeille on huutava juuri nyt!

Kansallisten dialogien aiheet 2020-2025

Pandemia
Luontokato
Demokratian puolustaminen
Maahanmuutto
Elämä epävarmuudessa
Yhdessä ja yksin
Turvallisuus ja luottamus
Mikä tuo meidät yhteen?
Mielen voimavarat
Sisu

Ketkä dialogeja järjestävät?

Poimintoja järjestäjistä yhteiskunnan eri sektoreilta:

ADHD-liitto ja Autismiliitto, Arkkitehtuurimuseo, Aseman lapset, D-Asema Kallio, Eläkeliitto, Familia ry, Finnish-African Society, Heinolan kaupunginkirjasto, Helsingin yliopisto, HUS Eteläinen syöpäkeskus, Kalliolan setlementti, Kemianteollisuus ry, Korkeasaaren eläintarha, Kotimaisten kielten keskus, Kotka-Kymin seurakunta, Lastensuojelun keskusliitto, Lieksan Somaliperheyhdistys ry, Maaseudun sivistysliitto, Marttaliitto, Mikro- ja yksinyrittäjät ry, Näkövammaisten liitto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pro-tukipiste ry, Ramboll Finland Oy, Sallan kunta, Seta ry, Sisäministeriö, Suomen Olympiakomitea, Suomen Punainen Risti, Suomen Romaniyhdistys ry, Suomen suurlähetystö Katmandu (Nepal), Suomen Vanhempainliitto, Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Tiedekeskus Heureka, Toimihenkilöliitto ERTO, Turun kauppakamari, Työ- ja elinkeinoministeriö Vuohijärven kyläyhdistys…

Keitä on mukana dialogeissa?

Muun muassa agronomeja, aktivisteja, ammattiliittojen työntekijöitä, autonkuljettajia, eläinlääkäreitä, eskarilaisia, eläkeläisiä, energiateollisuuden asiantuntijoita, eri alojen opiskelijoita, esittävän taiteen ammattilaisia, hoivakodin asukkaita, investointiasiantuntijoita, isovanhempia, kahden kulttuurin perheitä, kirjastoalan ammattilaisia, kansanedustajia, kuntoutujia, kyläkehittäjiä, lastensuojelun sijaishuollosta itsenäistyneitä nuoria, liikennesuunnittelijoita, maa- ja metsätalousasiantuntijoita, maahanmuuttajia, maanviljelijöitä, mielenterveyskuntoutujien omaisia, ministereitä, pakolaisia, pappeja, partiolaisia, puutarhureita, pääsihteereitä, rikos- ja päihdekuntoutujia, siivoojia, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia, tapahtuma-alan ammattilaisia, ulkosuomalaisia, valtionhallinnon työntekijöitä, vankilasta koeajalla olevia, vapaaehtoistyöntekijöitä, venäjänkielisiä seniorinaisia, ylitarkastajia…

Kansallisten dialogien yhteenvedot

Kansallisissa dialogeissa ollaan keskusteltu ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista laajasti kansalaisten, yhteisöjen ja viranomaisten kesken. Kansallisten dialogien taustalla on yhteiskunnan viimeaikainen kehitys – luottamuksen heikentyminen, polarisaation lisääntyminen, tulevaisuususkon heikkeneminen, sekä tarve kehittää yhteiskunnan resilienssiä ja koheesiota. Kukin Kansallisten dialogien teema kytkeytyy tavoitteeseen rakentaa ymmärrystä ja ajankohtaista tilannekuvaa näistä yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista. Kunkin Kansallisen dialogiaiheen yhteenvetoraportti piirtää kuvaa suomalaisen yhteiskunnan tilasta, sekä miten siihen voidaan vastata kansalaisten, yhteisöjen ja hallinnon yhteistyöllä.

Mikä tuo meidät yhteen?

Kansallisten dialogien osallistujat kuvasivat, että ihmisiä erottavat fyysiset etäisyydet, elämänpiirien eriytyminen ja taloudellinen eriarvoisuus. Toisaalta yhteiset paikat, avoimet yhteisöt ja välittävä asenne yhdistävät ihmisiä. Yhteisöllisyyden luominen vaatii aktiivista ponnistelua, jossa julkinen hallinto voi olla tukena.

Syksyn 2024 dialogeihin osallistui noin 1200 ihmistä moninaisista taustoista. Eri tahot järjestivät yhteensä 107 keskustelutilaisuutta eri puolilta Suomea.

Tärkeimmät havainnot ja johtopäätökset:

Erottavat tekijät: Fyysiset etäisyydet, elämänpiirien eriytyminen, taloudellinen eriarvoisuus, työelämän murrokset ja digitalisoituminen sekä erilaiset kuplautumista, polarisaatiota ja syrjintää tuottavat toimintatavat syventävät ihmisten välisiä jakolinjoja.
Yhdistävät tekijät: Yhteiset paikat ja tilat, kuten nuorisotilat, kylätalot, taide, lenkkipolut ja harrastukset, sekä avoimet ja saavutettavat yhteisöt ja utelias, toisista välittävä asenne.
Yhteisöllisyyden luominen: Yhteen tulemiseen ja yhteisöllisyyden luomiseen tarvitaan aktiivista ja tietoista yhdessä ponnistelua. Julkinen hallinto voi tukea näitä ponnisteluja kuulemalla kansalaisten kokemuksia, tarjoamalla kohtaamispaikkoja ja kutsumalla kansalaisia ratkomaan haasteita yhdessä.

Lue koko yhteenvetoraportti täältä.

Turvallisuus ja luottamus

Kansallisissa dialogeissa keskusteltiin keväällä 2024 Suomessa asuvien ihmisten turvattomuuden, turvallisuuden ja luottamuksen kokemuksista. Dialogeissa nousi esiin kasvanut turvattomuuden kokemus, mutta myös keinoja vahvistaa turvaa ja luottamusta.

Kansallisia dialogeja järjestettiin eri puolilla Suomea yli 100, ja niihin osallistui 1130 henkilöä erilaisista sosiaalisista ryhmistä, kulttuurisista taustoista ja ammateista. Keskustelijoiden ikä vaihteli viidestä yhdeksäänkymmeneen vuoteen.

Keskustelujen perusteella kansalaisten turvallisuuden ja luottamuksen kokemuksiin vaikuttavat eniten arjen olosuhteet, kokemus palveluiden saatavuudesta ja toimivuudesta sekä yhteiskunnan ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus.

Tärkeimmät johtopäätökset kevään 2024 dialogeista:

Kansalaisten kokema turvattomuus on lisääntynyt. Tämä näkyy erityisesti heikompana luottamuksena yhteiskunnan turvaverkkoihin ja oman elämän ennakoitavuuteen. Lähipiirin tuki on yhä tärkeämpää, mutta sen puute asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan.
Turvattomuus ja sen synnyttämä epävarmuus vaikuttavat samanaikaisesti monilla eri elämänalueilla. Esimerkiksi toimeentulon ja työllisyyden, palvelujen saatavuuden sekä fyysisen ja digitaalisen ympäristön ongelmat voivat kasautuessaan vaikuttaa merkittävästi ihmisten kokemaan epävarmuuteen.
Luottamusta voidaan vahvistaa monella tavalla, kuten tukemalla toisia pärjäämään arjessa, vahvistamalla yhteisöllisyyttä ja nostamalla esiin myönteisiä kuvia tulevaisuudesta. Päättäjien ja hallinnon tulisi huomioida kansalaisten kokemukset ja arjen olosuhteet päätöksenteossa nykyistä paremmin.

Lue koko yhteenvetoraportti täältä.

Yhdessä ja yksin

Syksyn 2023 kansallisissa dialogeissa koottiin kuvaa yhteisöistä ja kohtaamisista nykyhetken Suomessa. Dialogeihin osallistuneet kokivat huolta yhteisöllisyyden rapautumisesta erilaisten kriisien ja vastakkainasettelun lisääntymisen keskellä sekä yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä koronan jälkeen. Yhteisöllisyyden vahvistamisessa tärkeäksi koettiin tavalliset arjen kohtaamiset. Julkista hallintoa haastettiin ottamaan vahvempaa roolia yhteisöllisyyden tukemisessa.

Dialogien yhteenvetoraportissa kuvataan osallistujien tapaa hahmottaa sosiaalisia suhteita omassa elämässään. Esiin nousevat myös yhteisöjen kipupisteet ja elämäntilanteet, joissa ihmiset ovat vaarassa pudota yhteisöjen ulkopuolelle. Keskusteluja järjestettiin 68, ja niihin osallistui yli 650 keskustelijaa eri puolilla Suomea.

Dialogeista saatava kokemustieto kertoo lähiyhteisöjen, kuten perheen, ystävien ja harrastusten merkityksestä, mutta myös suomalaisen yhteiskunnan eri sosiaalista tasoista. Moni kokee kuuluvansa erilaisiin yhteisöihin, mutta osa myös kokee jäävänsä niiden ulkopuolelle.

Dialogien kolme keskeisintä johtopäätöstä:

Digitalisaatio, hybridityö, erilaiset kriisit ja julkisten palveluiden uudelleenorganisointi vaikuttavat ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen. Poliittiset ja yhteiskunnalliset haasteet aiheuttavat yhteiskunnan jakautumista eri leireihin, ja kaikki nämä yhdessä haastavat yhteisöllisyyttä.
Ihmiset voivat kokea yhteisöihin kiinnittymisen haastavaksi erilaisissa elämänkaaren vaiheissa. Osa kokee pysyvää ulkopuolisuutta ja yksinäisyyttä, ja yhteisöllisyyden rapautuminen heikentää heidän tilannettaan entisestään. Yhteisöllisyyden kokemus heijastuu myös kansalliseen kriisinkestävyyteen.
Yksin pärjäämisen eetos, ihmisryhmien eriytyminen, rasismi ja esteellisyys heikentävät yhteisöllisyyttä. Arjen tasolla yhteisöt rakentuvat kohtaamisista, joissa yhteisöllisyyttä vahvistavat muun muassa kiireettömyys, kuuntelu ja läsnäolo. Yhteisöihin tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota, ja julkinen hallinto voisi ottaa aktiivisemman roolin yhteisöllisyyden vahvistamisessa.

Lue koko yhteenvetoraportti tästä.

Epävarmuus elämässä lisääntynyt, ihmisiä huolettaa hyvinvointivaltion tulevaisuus

Kevään 2023 aikana Kansallisten dialogien ensimmäisellä keskustelukierroksella ”Epävarmuudessa eläminen” pureuduttiin asioihin ja ilmiöihin, jotka aiheuttavat epävarmuuden kokemuksia Suomessa asuville ihmisille. Suurin osa keskusteluihin osallistuneista kansalaisista kokee epävarmuuden lisääntyneen elämässään.

Lukuisat keskusteluihin osallistuneet ihmiset nostavat esille kokemansa taloudellisen epävarmuuden. Sillä on monia vaikutuksia ihmisten arjen valintoihin, psyykkiseen kuormitukseen ja tulevaisuudenuskoon. Keskeiseksi pohdinnanaiheeksi dialogeissa nousi suomalainen hyvinvointivaltio ja sen tulevaisuus. Monia osallistujista askarruttaa, ’onko hyvinvointivaltiota enää olemassa, onko se rapautunut’. Tämä huoli kumpuaa erilaisista kokemuksista, joissa yhteiskunnan turvaverkot ovat pettäneet tai julkisia palveluita ei ole saatu.

Keskusteluihin osallistuneet kokivat, että myös yhteiskunnalliset vastakkainasettelut ovat lisääntyneet ja kansallisen yhteishengen nähtiin olevan koetuksella. Lisääntyneen epävarmuuden seurauksena monet kokevat uskonsa tulevaisuuteen heikentyneen.

Tärkeimmiksi epävarmuudessa elämistä helpottaviksi tekijöiksi nousevat yhteisöllisyys, arjen hyvinvointitaidot ja omiin arvoihin nojaava toiminta. ”Dialogeissa oli tunnistettavissa merkkejä siitä, ettei pelkkä ihmisten psyykkinen joustavuuden vahvistaminen riitä. Samaan aikaan on kyettävä kannustamaan ja tukemaan ihmisiä omia arvoja vahvistavaan toimintaan ja vaikuttamiseen”, kertoo DialogiAkatemian johtaja Kai Alhanen.

Kevään Kansalliseen dialogiin lähti mukaan 60 järjestäjää, joihin lukeutui kansalaisjärjestöjä ja yhdistyksiä, kuntia ja kaupunkeja, valtionhallintoa ja koulutusorganisaatioita, säätiöitä ja instituutteja, yrityksiä sekä yksittäisiä kansalaisia. Yhdessä nämä tahot toteuttivat 85 dialogia, joissa oli osallistujina noin 650 eri ikäluokkia, ammattiryhmiä ja kulttuuritaustoja edustavaa ihmistä.

Yhteenveto kevään dialogeista julkistetaan tänään iltapäivällä Hyvin sanottu –festivaalin yhteydessä Hämeenlinnan taidemuseossa (Viipurintie 2). Tilaisuus alkaa kello 14.00 ja on kaikille avoin.

Lue koko yhteenvetoraportti täältä.