Kansallisten dialogien resurssit ja rahoitus

Kansallisten dialogien järjestämisessä resursseja tarvitaan seuraaviin kokonaisuuksiin:

1. suunnittelu ja aiheenvalinnan prosessi
2. keskustelunjärjestäjien kontaktointi
3. keskustelunjärjestäjien perehdytys
4. keskustelujen materiaalin valmistelu
5. keskustelujen kirjausten kerääminen
6. keskustelujen yhteisen yhteenvedon laatiminen
7. yhteenvedon levitys
8. vakituisten keskustelunjärjestäjien tapaamiset ja verkosto
9. viestintä prosessin kaikissa vaiheissa ja materiaalien ja yhteenvedon kääntäminen
10. nettisivujen luominen ja ylläpito
11. vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen

Toiminnan periaatteena on, että kansalliset dialogit on aidosti suomalaisen yhteiskunnan yhteinen ja kansallisesti merkittävä väline, eikä kansallisia dialogeja voida koordinoida vain valtionhallinnon voimin. Koordinointiin tarvitaan kansalaisyhteiskunnan osaamista ja omistajuutta. Tämä edellyttää valtiosta riippumatonta rahoitusta, jolla voidaan tukea kansalaisyhteiskunnan osallisuutta kansallisten dialogien keskeisenä toimijana operatiivisessa ydinryhmässä. Tavoitteena on, että resurssit Kansallisen dialogien koordinointiin tulevat pitkälti valtion määrärahoista ja kansalaisyhteiskunnan toimintaa rahoitetaan lähtökohtaisesti säätiöiden lisärahoituksella.

Toiminnan suunnittelussa, keskustelujen järjestäjien kontaktoinnissa ja yhteenvetojen laadinnassa on tärkeää päästä hyödyntämään kansalaisyhteiskunnan ja muiden toimijoiden osaamista, verkostoja ja kontakteja. Näin Kansalliset dialogit tavoittaa aidosti niitä yhteisöjä, ja ihmisiä, joiden ääni yhteiskunnassa jää usein kuulematta. Toiseksi on kriittistä, että keskustelujen kirjausten yhteenveto on kaikkien toimijoiden ja keskustelijoiden silmissä legitiimi. Tätä ei välttämättä saavuteta, jos yhteenvedon laatijat ovat pelkästään virkamiehiä ja syntyy tunne, että yhteenveto painottuu liiaksi hallinnon näkökulmiin.

Resurssien ja rahoituksen jakautuma

Suunnittelun ja aiheenvalinnan organisointi ja prosessi: 4 htp

• Valtion resursseista 50 %.
• Kansalaisyhteiskuntarahoitus 50 %.

Keskustelun järjestäjien kontaktointi ja kutsumateriaali: 12 htp

• Valtion resursseista 50 %.
• Kansalaisyhteiskuntarahoitus 50 %.

Keskustelujen järjestäjien perehdytys ja sparraus: 6 htp

• Valtion resursseista 50 %.
• Kansalaisyhteiskuntarahoitus 50 %.
• Huomioitavaa: Teemaan linkittyvät tahot myös tukevat taustamateriaalin vahvistusta.

Keskustelun järjestäjien ilmoittautuminen ja keskustelujen koosteiden kerääminen: 6 htp

• Voidaan hoitaa valtionhallinnon toimesta.
• Huomioitavaa: Tekninen keruu.

Keskustelujen yhteisen yhteenvedon laatiminen: 12 htp

• Valtion resursseista 50 %.
• Kansalaisyhteiskuntarahoitus 50 %.
• Huomioitavaa: Mukana on oltava tutkijatasoista osaamista.

Yhteenvedon levitys: 2 htp

• Voidaan hoitaa valtionhallinnon toimesta.
• Huomioitavaa: Kaikki toimijat myös jakavat osaltaan.

Vakikeskustelujärjestäjien tapaamiset ja verkosto: 4 htp

• Voidaan hoitaa valtionhallinnon toimesta.

Viestintä prosessin kaikissa vaiheissa sekä materiaalien ja yhteenvedon kääntäminen: 126 htp

• Voidaan hoitaa valtionhallinnon toimesta.
• Huomioitavaa: Kaikki toimijat viestivät, mutta viestinnän koordinointi valtion rahoituksella. Mediaviestintää ei tehdä ministeriön toimesta.

Nettisivujen luominen ja ylläpito

• Voidaan hoitaa valtionhallinnon toimesta.
• Huomioitavaa: Varmistetaan visuaalisella ilmeellä yms., että uskottavasti yhteinen, vaikka resurssit vain hallinnosta.

Vaikuttavuuden arviointi ja kehittäminen: 2 htp

• Huomioitavaa: Vaikuttavuuden arviointi katso alempana.

Valtionhallinnon ulkopuolisen rahoituksen organisointi ja rahoituksen kohde

Tavoite on saada valtionhallinnon ulkopuolista rahoitusta säätiöiltä tai vastaavilta toimijoilta 2–3 vuodeksi kerrallaan.

Käytännössä rahoitus ohjataan operatiivisen ydinryhmän kansalaisyhteiskuntaa edustaville toimijoille, jotka ovat tekemässä aiemmin mainittuja osioita kuten esimerkiksi keskustelujärjestäjien kutsumista ja yhteenvetoja.

Operatiivisessa ydinryhmässä toteutetaan rotaatiomallia, jossa aluksi Erätauko-säätiö ja Dialogiakatemia/Aretai ovat ensimmäiset kaksi vuotta (2023–2024) rahoitettavat toimijat. Rotaatiomalliin kuuluu, että seuraavat kaksi vuoden 2025 alusta tilalle tulevaa toimijaa tulevat mukaan jo 2024 loppupuolella. Tavoitteena rotaatiomallilla on näin kehittää uusi vahvoja dialogitoimijoita mukaan toimintaan. Näin vaihdos toteutuu ilman katkosta ja kansallisiin dialogeihin liittyvä dialogiosaaminen vahvistuu Suomessa.

Ulkopuolisen arvioinnin kustannus

Kansallisten dialogien arviointi 2–3 vuoden välein on tärkeää, jotta varmistetaan niin toimivuus, vaikuttavuus ja voidaan tunnistaa jatkokehittämistarpeet. Tässä raportissa ei ole vielä ehdotusta arviointien rahoitukseksi. Arviointien rahoitusmahdollisuutta selvitetään erikseen osana kansallisten dialogien työtä.