YK:n globaali kestävän kehityksen toimintaohjelma, Agenda2030 ja sen 17 kestävän kehityksen tavoitetta ovat ohjanneet Suomen ja muiden YK:n jäsenmaiden kestävän kehityksen työtä vuodesta 2016 lähtien. Agenda 2030:n tavoitteena on poistaa köyhyys sekä sovittaa yhteen talouden ja ihmisen tarpeet luonnon asettamien reunaehtojen rajoissa. Jäsenmaat raportoivat noin neljän vuoden välein kestävän kehityksen tavoitteiden edistymisestä YK:lle vapaaehtoisella maaraportilla.
Valtioneuvoston käynnistämä ”Me puhumme teoin” -kampanja haastaa toimijoita käytännön tekoihin rasismia vastaan ja dialogin järjestäminen on oiva tapa vastata tähän haasteeseen.
Kansalliset dialogit: Kansalaisten kokema turvattomuus ja epävarmuus lisääntynyt
Kansalliset dialogit ovat sarja avoimia keskustelutilaisuuksia, jotka tarjoavat uudenlaisen keinon yhteiskunnalliseen vuoropuheluun. Syksyn dialogeissa etsitään Suomessa asuvia ihmisiä yhdistäviä asioita.
Ensi viikon torstaina 23.5. on aika pitää kevään 2024 toinen dialogipäivä. Teemana on tärkeä ja ajankohtainen aihe – turvallisuus ja luottamus. Tavoitteena on pitää sata dialogia. Tällä hetkellä mukana on 99 järjestäjää. Haluaisitko saada kunnian olla järjestäjä numero 100?
Yhteenveto syksyn kansallisista dialogeista: Yhteisöllisyys vaatii aktiivista panostusta
Suomessa järjestettiin dialogisarja yhteiskunnallisesti vaikeasta ja herkästä aiheesta: nuorten kohtaamasta rasismista ja häirinnästä.
Kansallisista dialogeista tehtyjä kirjauksia ja niistä koostettuja julkisia yhteenvetoja hyödynnetään monin tavoin pidemmälläkin aikavälillä. Yksi esimerkki tästä on viime syksyllä julkaistu Demokraattisten kohtaamisten käsikirja.
Julkisen johtamisen päivä toi tiistaina 6.2. yhteen 200 johtajaa valtionhallinnon, kuntien ja hyvinvointialueiden ylimmästä johdosta. Yksi päivän tärkeistä aiheista olivat Kansalliset dialogit.
Syksyllä 2023 Latviassa toteutettiin maan ensimmäinen kansallinen dialogi aiheesta ”Luottamus”.
Kevään 2023 aikana Kansallisten dialogien ensimmäisellä keskustelukierroksella ”Epävarmuudessa eläminen” pureuduttiin asioihin ja ilmiöihin, jotka aiheuttavat epävarmuuden kokemuksia Suomessa asuville ihmisille. Suurin osa keskusteluihin osallistuneista kansalaisista kokee epävarmuuden lisääntyneen elämässään.
Millaista on elää Suomessa juuri nyt ja tulevaisuudessa? Mikä meitä mietityttää tai huolettaa – mikä herättää toivoa? Poikkeusajan dialogit kutsuvat ihmiset kohtaamaan ja keskustelemaan.
Kansallisten dialogien syksyn 2023 keskustelun aiheeksi on valittu ”Yhdessä ja yksin”. Dialogeissa keskustellaan kohtaamisten kokemuksista, yhteisöjen merkityksestä ja tulevaisuudesta.
Sisäministeriön koordinoima Maahanmuuttodialogit –keskustelusarja kokosi lähes 700 ihmistä keskustelemaan maahanmuutosta. Syksyllä 2022 käytyjen keskustelujen lähtökohtana oli tarjota eri taustoista tuleville ihmisille mahdollisuus tuoda esiin näkemyksiään sekä lisätä ymmärrystä maahanmuutosta. Dialogien loppuraportti julkaistiin 8.3.
Poliitikkojen ja kansalaisten ”Mitä voimme oppia kriiseistä?” -dialogien tavoitteena oli avata mahdollisuus yhteiseen kansalaisten ja poliitikkojen dialogiin. Suomalainen yhteiskunta on läpikäymässä useampaa kriisiä. On tärkeää, että vaikeat ajat eivät katkaise kansalaisten ja päättäjien keskusteluyhteyttä ja että luottamusta voidaan rakentaa yhdessä. Dialogit olivat jatkoa koronapandemian aikana järjestelyille Poikkeusajan dialogeille ja Venäjän Ukrainaan kohdistuvan hyökkäyksen seurauksena järjestetyille Demokratian puolustusdialogeille. ”Mitä voimme oppia kriiseistä” -dialogien tarkoitus oli lisätä ymmärrystä siitä, kuinka kriisit Suomessa vaikuttavat ja miten voimme valmistautua tuleviin kriiseihin.
Kansallisiin dialogeihin halutaan laaja joukko erilaisia keskustelujärjestäjiä ja toivotamme teidät mukaan.
Kansallisissa dialogeissa keskustellaan ihmisille ja yhteisöille tärkeistä asioista tavalla, joka vahvistaa osallisuutta yhteiskunnassa. Ensimmäisen kansallisen dialogin aiheena on epävarmuudessa eläminen. Dialogit käydään keväällä 2023.
Demokratian puolustusdialogit järjestettiin vastauksena Venäjän hyökkäyssodan nostamaan huoleen demokratian tilasta. Ukrainaan kohdistunut häikäilemätön hyökkäys havahdutti monet huomaamaan, että demokratia ei ole itsestäänselvyys. Sitä on tuettava päivittäin ja uudistettava jatkuvasti. Tähän työhön tarvitaan kaikkia kansalaisia.